keskiviikko 14. toukokuuta 2014

#6 Samanvertaiset | tesiatrevnamaS 6#



Keille kaikille on tuttua se, että sinulta vaaditaan hyvin paljon erilaisia asioita?
Myös niin että kyseinen henkilö joka painostaa sinua johonkin asiaan mistä ei itse
pysty suoriutumaan tai on muuten henkisesti kyvytön käsittelemään itsensä voimakkaampana kuin "se"


Kuvitellaan tilanne..

Sanon sinulle että et mene sinne koska se ei ole hyvästä. Ja sinä tottelet.
Mutta silloin minä menisinkin sinne mistä olin äskettäin varoitellut ja kieltänyt sinua menemästä sinne.
(kyseessä ei mikään elämän tapahtuma oikeasti)


Niin millainen mieliala sinulle tulisi siitä? Petetty? Ehkäpä, se riippuu miten koet sen.
Mutta uskon ettei yksikään kokisi sitä positiivisena kokemuksena.

Tottahan voisin alkaa paikkailemaan sillä perus lauseella joka kuullaan nykyään jokaisen
keski-ikäisen suusta. "Tee miten sanon, mutta älä mitä teen."

Itse koen että jos minä sanoisin noin, niin minähän myönnän siinä suullisesti että luuseroin tämän
asian suhteen "enkä voi tehdä mitään." Mutta silti vaatisin sanojeni mukaista käytöstä sinulta
tai joltakulta toiselta?


Teen miten sanot, sanon mitä käsket minun sanovan.

JOS

Voit tehdä saman pyytäessäni sinua.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

#5 Onnellinen ihminen


Iloinen, onnekas, autuas, tyytyväinen, onnellinen, positiivinen, huoleton, lieto ja hyvillään.

Kaikki nämä synonyymit kuvaa iloa, että onnellisen ihmisen ominaisuuksia.
Mutta millainen sitten on "se" onnellinen ihminen?


Oma käsitykseni lyhyesti sanottuna on, että ei olisi maallisia kahleita.
Sellaisia jotka rajoittaisi tai pidättäisi kiinni jossakin ei niin toivotussa asiassa.
Näitä kahleita on sitten monenlaisia ja niitä on meillä jokaisella.
Jotkut ovat toisille lievempiä vaikutuksiltaan mutta ei tietenkään mitättömiä! Omaa vapautta
maailmalta ei tulisi koskaan aliarvioida.


Kaupallista onnea tulee televisiosta, ja tilapäistä
kavereiden suusta.
Mieti, että teetkö joitain asioita vain siksi
että kavereittesi mielestä se on nopein ja
helpoin tapa saada adrenaliini ryöppy yms.


En puhu nyt pelkästään bilettämisestä
vaan ylipäätänsä valintoihin suositeltavasta
järjen käytöstä.


Helpoiten mielestäni voit olla iloinen seuraamalla
omaa moraalia ja mieltä, ja hakeutumalla
terveellä tavalla samankaltaisten ihmisten
seuraan, jos näet sen hyväksi vaihtoehdoksi.



sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

#4 Tasan tuhat !

Vihdoinkin! visantti.blogspot.fi saavutti juuri tuhat kävijää joka on enemmän mitä oletin tämän sivun saavan! Tämä teksti ei tällä kertaa omaa mitään erityisempää aihetta, mutta olen kuullut
paljon positiivista tästä että pakko tätä on vielä jatkaa jotenkin.

Eli kiitos kaikille jotka ovat seuranneet tätä blogia! Lupaan että tämä ei lopu tähän!









keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

3# Meitä on kaksi


Jokaisella meistä on ollut oma nuoruusikä ja joillakin kuten minulla se on vielä kesken.
Haluan puhua tällä kertaa meidän nuoruuden teoista ja moraalista.
(ikävuosiin 13-18 liittyen)

Yleensä kun muistelemme menneitä, niin joskus jo sana "menneisyys" herättää kammoa.
Miksi on näin? Silloinhan on voinut tehdä lähes mitä tahansa ja laittaa se jonkun asian syyksi.

"Olen vasta niin nuori ettei sillä ole väliä.."
"Olin niin kännissä että en minä oikeasti olisi tehnyt niin."
"Mitä siitä, kun nuoria ollaan?"

Yleensä pahat/moraalisesti oksettavat teot perustellaan sillä ettei se olisi tullut itsestä.
Mutta kun mietitään, niin kenestä muusta sinun ajatukset saavat alkuperänsä?

Vaikka jotkut tehdyt asiat tai päätökset eivät vaikuta itseensä tai alenna omaa itsetuntoa,
niin ne voi olla elämää suurempia asioita vaikutukseltaan jollekulle toiselle tai toisille.
Elämä ei ole niin yksinkertaista oman edun hakemista vaikka siltä saattaa tuntua joillakin henkilöillä.

Pää pointti mitä yritän sanoa on, että se kaikki paha tulee itse sinusta! 
Kaikissa on sitä tasan saman verran.. Useimmiten sitten päätämme että paljonko annamme sen näkyä.



Mitä teet?
Miksi teet?
Kenelle teet?
Oletko ylpeä siitä?



maanantai 17. helmikuuta 2014

2# Elämän Ääni


Jokainen meistä tykkää jonkinlaisesta musiikista? Jotkut sen kanssa esiintymisestä, kun toiset nauttii omista hiljaisista hetkistä jolloin voi itse hiljaa hyräillä mielensä mukaisia riimejä.

Itselleni laulaminen on hyvin tärkeää sillä kun olen masentunut, niin se vie huomioni muualle.
Ylivoimaisesti eniten olen laulanut James Bluntin lauluja joista ensimäistä kertaa
kuulin 1-luokalla ollessani. Laulun Goodbye My Lover.
Lähes jokainen Jamesin laulu kertoo rakkaudesta mutta ei sillä nykyaikaisella tyylillä missä kerrotaan kuinka hyvä olisi sängyssä kanssaan yms.





Nykyinen lauluääneni on aikalailla ns. salainen tieto, että miltä se kuulostaa. Edes perheeni siskoa lukuun ottamatta ei tiedä äänestäni mitään. Mutta kaikkihan nyt osaa laulaa joten siksi en ole pistänyt tai pistämässä nettiin mitään videota siitä. Ei sillä tavalla että se olisi väärin mutta minua se ei nyt kiinnosta.

Jokaisella tulisi olla oma pieni juttunsa joka lähes aina voisi piristää yksinkin ollessa!
Tämä on minun.


lauantai 15. helmikuuta 2014

1# Living On The Edge



Tätä blogia ei lue ketkään minulle tuntemattomat kuitenkaan niin turhat esittelyt voin jättää nyt välistä!

Jotkut varmaan tietävät, että minulla oli ennen blogi. "Living On The Edge" Mutta mielenkiinto sen pitoon oli niin vähäinen eikä elämässä niin "jännittävää" sisältöä että jakaisin sen kaikille. Mutta nyt tuntuu siltä että isoja asioita on enemmän läsnä! Hyvään että huonoon suuntaan.


Nyt saa sitten nähdä että pysyykö tämäkään täällä vai ei. Mutta yritys on taattu!